Pitkäjärven Maa- ja Kotitalousseura Ry
Pitkäjärven maamiesseuran talo
 
 
Seuran ja talon historiaa

 

 

 

Pitkäjärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1449. Silloinen Ruotsin kuningas Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde antoi Hämeen voudille Kurt Svartelle verovapauden Someron pitäjän Pitkäjärven kylään. Taloja oli muutama, mm. Jakala, Kenni, Korpilo, Kökkö, Similä, Huisti ja Sarja.

 

Yli 450 vuotta myöhemmin lähes samojen tilojen isännät perustivat maamiesseuran Hannes Gebhardin (1864- 1933) ajatusten innoittamina. Hän oli kansantaloustieteen, tilastotieteeseen, maanviljelykseen ja osuustoimintaan perehtynyt poliittinen vaikuttaja, joka uskoi kansanvalistustoimintaan ja edistyksellisen maanviljelyyn. Hän oli myös maaseudun vähäväkisten puolestapuhuja ja katsoi, että yhdistystoiminta loi perustan kansalaisyhteiskunnalle. Hän oli perustamassa Pellervo -seuraa vuonna 1899.

 

Someron vanhin kyläkunnallinen maamiesseura perustettiin 3.12. vuonna 1911 Pitkäjärven vastavalmistuneessa työväentalossa. Perustetun seura johtokunnan esimieheksi valittiin Långsjön kartanon maanviljelyskoulun varajohtaja, maisteri E. Dahlstöm, sihteeriksi, Suutelan tilan isännän Vihtori Suutelan toiseksi vanhin poika, tilallinen Juho August Suutela, Åvikin kartanon tilan isäntä Aug. Haggrén, Lehtimäen tilan isäntä Mikko Lehtimäki, Suutelan tilan isäntä Vihtori Suutela, ja Elias Juselius, joka oli Nummi-Jakalan isäntä.

 

Tuohon aikaan Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa ja koki raskaat sortovuodet. Tsaari Nikolai II:n venäläistämispolitiikan tavoite oli tehdä autonomisesta Suomesta suurvallan kuvernementti eli lääni. Pitkäjärven kyläkunnan kartanonomistajat, tilalliset ja Långsjön maanviljelyskoulun opettajat ajattelivat toisin. Heidän mielestään siinä tilanteessa oli parasta toimia yhdessä kansallisen kulttuurin ja turvallisen maatalouselinkeinon edistämiseksi. Pitkäjärven maamiesseura sai Hämeen läänin maanviljelysseuran johtokunnan vahvistamat säännöt vuonna 1912. Sääntökirja uusittiin 1920.

 

Pitkäjärven maamiesseuran säännöt korostivat yhteistoiminnan merkitystä kaikissa kansankerroksissa. Seura halusi edistää osuustoimintaa, vaalia raittiutta ja siveellistä henkeä sekä kodeissa että seuran tilaisuuksissa. Kaiken toiminnan tuli olla käytännönläheistä arkea, missä pyrittiin maanviljelyksen kannattavuuden lisäämiseen ja maaseudun hyvinvoinnin kasvattamiseen.

 

Isäntien mielestä, seura ilman taloa oli tuulentupa, joka sortuisi. Porilaiseen kulttuurisukuun kuuluva koneinsinööri ja arkkitehti Ricardo Björnberg suunnitteli ja piirsi rakennuksen piirustukset vuonna 1914 (20.4.) Hämeenlinnassa. Talo valmistui Hämeen Härkätien varteen, ja saman vuoden syksyllä tanssittiin ensimmäisiä häitä. Alun pitäen R. Björnberg teli kaksi suunnitelmaa, joista johtokunta valitsi hyvin eurooppalaisen, mansardikattoisen ja keskeistilaratkaisuiltaan kartanomaisen, puolijulkisen rakennuksen piirustukset.

 

Talo rahoitettiin aluksi kartanonomistajien ja tilallisten ottamilla henkilökohtaisilla lainoilla, joiden tuomaa suurta taloudellista rasitusta helpotettiin kansalaiskeräyksellä ja arpajaisilla vuonna 1917. Maamiesseuralaiset saivat myydyksi 20 000 arpaa ja arpajaiset pidettiin joulukuun toiseksi viimeisenä päivänä. Seuraavana päivänä vallankumouksellinen Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden.

 

1930-luvun alussa, kun elettiin kieltolain aikaa ja Suomen kansa oli ainakin teoriassa raitis, niin Pitkäjärven maamiesseuran yhteyteen perustettiin lähes kolmen vuoden ajan naistoimikuntaa. Se toteutui vuonna 1933. Naisten tehtävänä oli huolehtia ravintolasta ja järjestää huveja. Huvitoimikunnassa saattoi olla jopa 40 jäsentä ja melkein kaikki naisia. Toiminta hiipui sotavuosien aikana, ja vasta vuonna 1982 perustettiin uudelleen maamiesseuranyhteyteen Maatalousnaiset r.y.

 

Pitkäjärven maamiesseuran isäntäkerho perustettiin vuonna 1967 ja sen” kulta-aika” oli 1980-luku. Isäntäkerhon maakunnalliset retket ja pikkujoulut olivat ”kulmakunnan parhaat”. Maamiesseura ja erilaiset taloudelliset yritykset oppivat tekemään hyvää yhteistyötä virallisen järjestörakenteen rinnalla.

 

Pitkäjärven maa- ja kotitalousseuran toimintaan kuului aina sen perustamisesta asti 1950-luvulle hevoskilpa-ajot, jotka pidettiin Pitkäjärven jäällä laskiaisen tienoilla. Merkittäviä tulon tuottajia ovat olleet iltamat, teatteriesitykset, tanssit ja elokuvat, joita katsottiin ”sippibostonin” savun täyttämässä salissa 1950-luvun lopulta lähtien. Nykyään talolla pidetään suosittuja maalaishuutokauppoja. Talossa on jäljellä alkuperäinen näyttämö ja osa kulisseista. Maalarimestari Janne Mäki uudisti  sivuverhot vuonna 1926, mutta jätti rauhaan suomalaisen järvimaiseman saarineen. Salin värimaailma on alkuperäinen, vihreän ruskea, ja ulkomaalaus noudattaa lähes vanhaa suunnitelmaa, se on punainen ja keltainen.

 

Taloa on peruskorjattu ja laajennettu useaan kertaan, ja vuonna 1991 saatiin uusi eteinen, WC-tilat ja keittiö. 

 

 

Pitkäjärven maa- ja kotitalousseuran johtokunnan, hallituksen puheenjohtajat:

E. Dahlström 1911- 1914

Jaakko Swan 1915 - 1916

Juho August Suutela 1917 -1918 ja V. Toivonen osittain samaan aikaan 1917-

1920-luvun alusta tiedot puuttuvat, ainakin jonkin aikaa tointa hoiti Arvid Hurme

Vihtori Koskinen 1923 - 1935

Kustaa Niemien 1936 - 1939

Väinö Aarikka 1940 - 1957

Lauri Talikka 1958 - 1966

Vilho Seppänen 1967- 1978

Lauri Talikka 1979 - 1986

Matti Leino 1987 - 2002

Sari Witka 2003 - 2014

Katja Noki 2015 >

 

Nykyinen hallitus (2018): puheenjohtaja Katja Noki, sihteeri Kari Ahlbom, vpj Jouni Suonpää ja muut jäsenet Sirkku Kankaanpää, Piritta Sihvonen, Jenna Tamminen, Eija Ahola, Jenna Tähkäpää-Vartiainen ja Hannu Heikkilä.

 

 

Teksti: Kaija Keränen 

 

Lähteet: Pitkäjärven maa- ja kotitalousseuran arkisto.             

             Aaltonen, Esko (toim.), Someron historia II, Forssan kirjapaino oy. Forssa 1958.

 

Kuvat: Pitkäjärven maa- ja kotitalousseura, 

          Suutelan tilan arkisto, 

          Lehdonsuon arkisto, 

          Somero-Seuran arkisto.

 

 


 

Someron kartta vuodelta 1740 

 

   

 

 


 

Kimalan alueen sarkajakojärjestelmässä olevia peltoja.

 

 

 

 


 

Someronjoen eli Paimionjoen pohjoisrannalla Lahden kartanon miehet kyntävät ja äestävät kylän vanhimpia rintapeltoja. Vasemmalla oleva tie on Hämeen Härkätie. Kuva on 1900-luvun alusta ja otettu lännen suuntaan Someron kirkolle päin. (Alanen, Timo, 2004, takakansi)

 

 

 

 


 

Hämeen Härkätie sivuaa Pitkäjärven maamiesseurantaloa kylän keskuksessa.

 

 

 

 


 

Huvitoimikunta vuonna 1914. Vilukselan Kylämäen, Sarkin ja Kuparin tyttäret, Jakalan (Juseliuksen) tyttäret ja pojat ja Korpilon nuoret. Toimikunnan puheenjohtajana toimi K.V. Lemberg ja sihteerinä Mandi Juselius. MKS:n arkisto. 

 

 

 

   


 

Kirjanpitokurssi vuonna 1918. Sauli Lingvist, Hulda Peltola-Vaahtera, Elli Kallio, Aarne Kaarlsson, Juho Suominen, opettaja Toivo Halme, Artturi Näyskä, Eino Lingvist, Eino Valsten ja Viljo Juselius-Jakala. MKS:n arkisto 

 

 

 

   


 

Maanviljelijä Juho August Suutela toimi seuran sihteerinä sen perustamisesta aina vuoteen 1918. Hän oli taitava erilaisten kirjelmien laatija ja tiesi miten toimia viranomaisten kanssa. Suutelan tilan arkisto.

 

 

 

 


 

 

E.A. Gutzénin laatima työsuunnitelma Pitkäjärven maamiesseuran taloksi 30.4. 1914, joka on piirretty kymmenen päivää myöhemmin kuin Ricardo Björnbergin alkuperäinen luonnos, joka on signeerattu 20.4. 1914 Hämeenlinnassa. MKS:n arkisto.

 

 

Alla suunnitelma, joka hylättiin. Ei nimeä eikä päivämäärää. MKS:n arkisto.

 


 


 

Someron Säästöpankin myöntämä laina, 2500 Smk, 30.3. 1914. Omavelkaisen takauksen olivat allekirjoittaneet, maanviljelijät Arvid Hurme, Aug Haggrén, J.A. Suutela, Kalle Ali-Korpilo ja Elias Juselius. MKS:n arkisto.

 

 

 

 


 

Kenraalikuvernööri Frans Seynin myöntämä lupa arpajaisten pitämiseksi, se annettiin 6.7. 1917. MKS:n arkisto.

 

 

 

 


 

Luettelo ennakkoarvoilla voittaneista 30.12. 1917. MKS:n arkisto.

 

 

 

 


 

Suutelan väki yhteiskuvassa Vilhelmiina ja Vihtori Suutelan kultahääpäivänä 14.7. 1931. Kosti, Oskari, Hilda, Erkki, Juho, Kalle, ja Tyyne, joka ansioitui taitavana karjanhoitajana ja lypsäjänä. Suutelan tilan arkisto.

 

 

 

 


Pitkäjärven maamiesseura muisti ansioituneita jäseniään ja puheenjohtajiaan vuonna 1987. Kiitokset saivat Allan Saarela, Eino Määttänen ja puheenjohtajat Matti Aarikka ja Vilho Seppänen. MKS:n arkisto.