Pitkäjärven Maa- ja Kotitalousseura Ry
Pitkäjärven maamiesseuran talo

 
 
 
 
Pitkäjärven vanha maamiesseura kertoo kylän tarinaa
 

Pitkäjärven Maa- ja Kotitalousseura ry on kustantanut 100-vuotisesta historiastaan kirjan.

 

Pitkäjärven kyläyhteisö on osa Someron pitäjää ja kylä mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1449. Kylän sijainti on vanhan vesireitin ja Hämeen Härkätien varrella. Talonpojille ja monenlaisille matkalaisille tämä ”kuninkaantie” oli yhteys merelle ja muualle maailman. Pitkäjärven sijainti koettiin usein ”syrjäiseksi”, mutta monenlaiset vaikutteet ja uutuudet kulkivat kuitenkin kylän kautta.

 

Alueen laakeilla ja tuottavilla pelloilla viljeltiin viljaa ja kasvatettiin karjaa. Useat tilat kasvoivat kartanoiksi, jotka tarvitsivat runsaasti työvoimaa. Ihmiskäden jälki loi kulttuurimaiseman, joka on vielä tänäänkin nähtävissä. Ennakkoluulottomat ja koulutetut kartanoiden isännät ja vauraat talonpojat halusivat edistää maatalouden tuottavuutta, ja he olivat halukkaita kouluttautumaan. Kyläyhteisössä toimi Suomen vanhimpiin kuuluvat maatalous-, karjanhoito- ja puutarhakoulut. Yksituumaisuus ja tavoitteellisuus synnyttivät erilaisia yhteisöllisiä hankkeita, mm. maamiesseuratoiminnan.

 

Pitkäjärven maamiesseura perustettiin vuonna 1911 ja se sai hyvin klassisen, mannereurooppalaisen talon vuonna 1914. Koneinsinööri ja arkkitehti Ricardo Björnberg allekirjoitti talon luonnoksen keväällä ja saman vuoden alkavana talvena tanssittiin ensimmäisiä häitä.

 

Seura halusi edistää maanviljelysmenetelmien uudistamista, suomen kielen ja kansallisen kulttuurin syventämistä. Yhdessä tekeminen ja talkootyö olivat keinoja, joilla päästiin päämääriin. Tavallinen arki ja sen askareet antoivat tukevan pohjan valtiokansalaisuudelle, vaikka elettiin Venäjän tsaarivallan aikaa.

 

Maamiesseuran arkistomateriaali ja kuvat ovat antaneet mahdollisuuden kyläyhteisön ja seuratalon vaiheiden lähilukemiseen. Kirja tarkastelunäkökulmat ovat Suomen valtiollisen elämän ja maatalouden kokemat muutokset. Kylän tavallinen työ on saanut ympärilleen ajallisesti sen hetkisen kontekstin. Tämä sidoksellisuus on vaikuttanut kylän ihmisiin ja heidän tapaansa toimia.

 

Pitkäjärven kyläyhteisössä vakaa huumori on ollut osa sosiaalista käyttäytymistä. Tämä tapa kohdata toinen ihminen luo turvallisuutta ja sallii erilaisuutta. Jos esille purkautui eripuraa, niin yleensä se ”hoidettiin sanomalla”, pienin toimin -  ”hötkyilemättä”. Pitkäjärveläisten paikallisidentiteettiin kuuluu edelleen terve itsetunto, ylpeys hyvin hoidetuista pelloista ja tunne siitä, että kuuluu juurevasti kotiseudulleen.

 
 
 
 
 
 
 
Seuran historian on kirjoittanut FM Kaija Keränen. 
Kuvatoimitus Kaija Keränen ja Hannu Heikkilä. 
Painaja ForssaPrint 2014, taitto Anita Ukkonen, sivuja 120. 
 
Kirjan hinta on 29 euroa. 
 
Kirjaa voi tilata osoitteesta info(at)pitkajarvenmks.fi
 
Kirjan voi noutaa etukäteen sopimalla maamiesseuran talolta, hallituksen jäseniltä, seuran sihteeriltä Kari Ahlbomilta Vilukselan Teboilista tai  Sari Witkalta Urpolan tilapuodista.
 
Kirja voidaan lähettää myös postiennakolla, jolloin tilaaja maksaa kirjan hinnan lisäksi postikulut ja postiennakkomaksun.